perjantai 15. marraskuuta 2013

Päätön taistelu

On suorastaan surkuhupaisaa seurata mitä lääketieteen lanseeraamista hypoteeseista on seurannut ja on seuraamassa. Pääoletuksena on, että ihminen on täydellinen (kone?) silloin kun hänessä ei ole mitään vikaa, sairautta, tautia tai vammaa. Siitä taas seuraa tuotekehittelyä poistamaan keinolla millä hyvänsä näitä epätäydellisyyksiä ihmisestä.

Vaan ihminen on täydellinen sellaisena kuin hän on. Kaikilla sairauksilla, vammoilla ja taudeilla on merkityksensä. Myös niillä lääketieteen hoitojen aiheuttamilla seurauksilla. Ensiksi on kysyttävä miksi ihmisellä on joku sairaus - mitä korjaamaan se on kehittynyt? Toiseksi voi kysyä onko tällä taudilla enää tehtävää vai voiko ihminen jo luopua siitä? Mikäli hän on valmis luopumaan, on hoitamisessakin mieltä ja mahdollisuus auttaa ihmistä paranemaan.

Ihmisen mielikuvituksella ei ole rajoja pyrkimyksissään. Kun lääketieteessä tavoite on asetettu alkaa vimmattu tuotekehittely. On kiire ensimmäisenä keksiä ratkaisu ja olla ensimmäisenä julkaisemassa sitä vaikka ei olisi ymmärrystä miksi ja mitä on tapahtunut ja mihin nämä tapahtumat mahdollisesti johtaa. Ensiksi tullut saa mainetta ja rahaa.

Lääketiede käy kaikenaikaa taistelua, jotta ihmiset voisivat elää täydellisinä täydellistä (koneen?) elämää. Taistellaan influenssaa, syöpää, aliravitsemusta, saasteita jne. vastaan. Taistelu on glorioitu ja taistelun voittanut vasta sankari onkin. Häntä käytetään innoittamaan muitakin taisteluun. Taisteluun niillä aseilla, joita hänelle tarjotaan. Hinnalla ei ole väliä, tärkeintä on se määrittelemätön täydellinen elämä ja voitto.

Elämässä tärkein voitto on ihmisen voitto omista ominaisuuksistaan. Kaikki lähtee näkemisestä, oivaltamisesta ja hyväksymisestä. Sen jälkeen haltuun ottamisesta. Tämä taistelu käydään ihmisessä itsessään tahdon ja pyrkimyksen avulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti