maanantai 21. syyskuuta 2015

Kuulijan korvat ja katsojan silmät

Suomen kieli on hyvin kuvaava ja merkillinen kieli. Sen voi ymmärtää juuri sanoina tai merkityksinä sanojen takana. Hyvin harvoin myöskään ymmärrämme täysin mitä puhuja tarkoittaa. Sananvalinta, kokemuksemme jopa sen hetkinen vireystasomme määrittelevät miten puhetta tulkitsemme.

Tähän vielä lisättynä se, että puhuja voi valehdella tarkoituksella ja taiten. Käyttäen sanoja niin että antaa ymmärtää vaikka ei sitä tarkoitakaan. Oman edun tavoittelulla on suuri vaikutus, se menee yli moraaliarvojen ja etiikankin.

Toisaalta kukin meistä elää omaa todellisuuttaan. Kuulee ja näkee mitä haluaa ymmärtää ja yleensä hakee kultaista kuvaa itsestään. Tuo kuva voi olla että on kaunis, haluttu, vahva, rikas mutta myös pelottava, kaikki voipa.

Totuus on kuulijan korvissa ja kauneus silmissä.